Vesienhoidon puitteet Suomessa

Vesien- ja merenhoidon puitteet Suomessa

Vesienhoidolla ja merenhoidolla tarkoitetaan vesistöjen suunnitelmallista hoitoa, jotta niiden luontoarvo säilyy ja vesistöä voidaan hyödyntää tärkeänä luonnonvarana. Vesienhoidon ja merenhoidon tavoitteena  on ennallistaa, parantaa ja suojella vesiä ja Itämerta niin, että niiden  tila olisi vähintään hyvä. . Suomessa vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelua ohjaa laki vesin ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004)..

Vesistöjen ekologinen tila

Vesistöjen ekologinen tila luokitellaan ekologisten ja kemiallisten kriteerien avulla. Arvioinnin pääpaino on biologisilla tekijöillä. Mittareina toimivat muun muassa vesikasvillisuuden, pohjaeläinten, kasviplanktonin ja   kalojen tila. Ekologisia luokkia on viisi: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Mitä lähempänä vesistö on luonnontilaa, sitä korkeampaan luokkaan se kuuluu. Saaristomeri on luokiteltu pääosin tyydyttävään ekologiseen tilaan. Osa merenlahdista on välttävässä tai huonossa tilassa.

Kartta pintavesien ekologisesta tilasta Suomessa

Pintavesien ekologinen tila Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa

Vesivarojen hoito

Vesienhoitoa suunnitellaan Suomessa vesienhoitoalueittain. Vesienhoitoalue muodostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta.  Suomi on jaettu kahdeksaan vesienhoitoalueeseen, joista Ahvenanmaa muodostaa itsenäisesti hoidetun alueen. Tornionjoen sekä Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalueita Suomi hoitaa yhteistyössä Ruotsin ja Norjan kanssa. Turunmaa kuuluu läntiseen vesienhoitoalueeseen eli Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Alueelliset ELY-keskukset toimivat vastuullisina viranomaisina vesienhoitoalueella.

Jokaiselle vesienhoitoalueelle tehdään oma vesienhoitosuunnitelma sekä yksi tai useampi toimenpideohjelma tavoitteiden toteuttamiseksi. Ensimmäiset suunnitelmat  vuosille 2010-2015 valmistuivat  joulukuussa 2009 .  Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään kuuden vuoden välein ja uusimmat suunnitelmat vuosille 2016-2021 hyväksyttiin valtioneuvostossa 4.12.2015. Saaristomeren valuma-alueelle on laadittu oma pintavesien vesienhoidon toimenpideohjelma. Vesienhoitosuunnitelma sisältää tietoa mm. seuraavista asioista:

  • Vesienhoitoalueen vesistöt
  • Vesistöjen kuormitus
  • Muu ihmisen vaikutus
  • Vesistöjen  tila
  • Vesienhoidon tavoitteet sekä tarvittavat vesiensuojelu- ja hoitotoimenpiteet (tarkemmin alueellisissa toimenpideohjelmissa)

Vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien laatiminen tehdään laajassa yhteistyössä eri viranomaisten, paikallisten toimijoiden ja kansalaisten kanssa. Turunmaan seudulla on mm. Pro Saaristomeri -ohjelma ollut aktiivisesti mukana valmistelutyössä.

Merenhoitoa suunnitellaan rinnakkain vesienhoidon suunnittelun kanssa. Ympäristöministeriö laatii yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Suomen kansallisen merenhoitosuunnitelman, joka kattaa Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen. Valtioneuvosto hyväksyi Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman 2016-2021 samaan aikaan vesienhoitosuunnitelmien kanssa 4.12.2015. Merenhoitosuunnitelma koostuu kolmesta osasta:

www.ymparisto.fi/vesienhoito

www.ymparisto.fi/vesienhoito/lounais-suomi

www.ymparisto.fi/merenhoidonsuunnittelu

Pro Saaristomeri -ohjelma

Pro Saaristomeri -ohjelma on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus), Varsinais-Suomen Liiton sekä Varsinais-Suomen TE-keskuksen (nyk. Varsinais-Suomen ELY-keskus) vuonna 1999 alulle panema yhteistyöohjelma, jonka päämääränä on parantaa Saaristomeren tilaa. Tavoitteena on estää rehevöitymistä, edistää ympäristötietoisuutta ja parantaa paikallisväestön mahdollisuuksia osallistua vesiensuojelutyöhön käytännön tasolla. Ohjelman piiriin kuuluu Saaristomeri valuma-alueineen. Pro Saaristomeri yhdistää noin 70 toimijaa alueelta, niiden joukossa Saaristomeren biosfäärialue.

Ohjelmassa  toimii neljä vesistöalueryhmää, jotka ovat Salon seutu, Vakka-Suomi, Aurajoki-Paimionjoki ja Saaristomeri. Ryhmät ovat laatineet oman alueensa kehittämisohjelmat , joihin on kirjattu vesienhoitoon ja vesistöjen käyttöön liittyviä tavoitteita, painopisteitä ja toteuttamiskeinoja Jatkossa työryhmät keskittyvät kehittämishankkeiden toteuttamiseen.