Ruoppaus

Ruoppauksella tarkoitetaan vesistön syventämistä tai kunnostamista poistamalla pohjamateriaalia koneellisesti. Ruoppaus käsittää sekä pohjamateriaalin poistamisen että ruoppausmassoista huolehtimisen ja loppusijoituksen sopivaan paikkaan. Ruoppaus vaikuttaa aina vesistön tilaan sekä ympäröivään luontoon, joten se tulee suunnitella huolellisesti.

Ruoppaustöitä ei saa aloittaa ennen kuin vastuuhenkilöt ovat hakeneet lupaa tai tehneet ruoppausilmoituksen.  Tilavuudeltaan yli 500 m3 ruoppaukselle tulee aina hakea lupa aluehallintovirastolta (AVI). Pienempiä ruoppaustoimenpiteitä käsittelee alueellinen  ELY-keskus. Ruoppausilmoituksen tekeminen on pakollista, kun ruoppaus suoritetaan koneellisesti. Sähköinen ruoppausilmoitus löytyy ympäristöhallinnon verkkosivuilta. Ota ajoissa yhteyttä omaan kuntaasi saadaksesi selville mitä toimenpiteitä vaaditaan. Viranomaisilla on lain mukaan 30 päivää aikaa käsitellä asiaa. Vesistön omistajalle täytyy myös aina ilmoittaa ruoppauksesta. Ruoppauksen tilaaja on vastuussa valvonnasta ja ruoppaustuloksesta.

Ruoppauksen ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset

Suomen rannikkoseudulla tapahtuva maankohoaminen on luonnollista kehitystä, jonka seurauksena merenlahdet mataloituvat ja syntyy fladoja ja kluuveja . Fladasta on vielä yhteys mereen salmen tai vesiväylän kautta, mutta mikäli yhteyttä mereen ei enää ole, puhutaan kluuvista tai kluuvijärvestä. Ihmiset pyrkivät ruoppauksella torjumaan tätä kehitystä ja säilyttämään vesistön aikaisemman tilan. Pieniä ruoppauksia tehdään yleensä ainoastaan parantamaan vesistön virkistyskäyttöarvoa, halutaan esimerkiksi säilyttää veneille läpikulku mahdollisuus. Matalat merenlahdet ovat kuitenkin ekologisesti tärkeitä alueita. Ne ovat suojaisia, veden lämpötilaa nousee nopeasti keväällä ja biologinen monimuotoisuus on suurta. Tämän takia ne ovat tärkeitä lisääntymis- ja kasvualueita linnuille ja kaloille.

Yksittäisillä pienillä ruoppauksilla voi olla huomattavia negatiivisia vaikutuksia herkällä alueella. On myös syytä ottaa huomioon, että useammalla pienellä ruoppauksella voi olla voimakkaita vaikutuksia laajalla alueella. Kalojen kutuedellytykset ja poikastuotanto saattavat huonontua.

Ruoppaustoimenpiteiden seurauksia:

  • Pohjaeläimet ja –kasvit häviävät kokonaan ruopatulta alueelta ja eliöiden uudelleenasutus voi kestää hyvin kauan.
  • Sedimentin pöyhintä aiheuttaa veden samenemista. Siitä seuraa, että näkyvyys huononee, valoisuus vähenee ja vesikasvit peittyvät sedimenttikerroksen alle. Joillakin eliöillä voi sen takia olla vaikeuksia löytää ruokaa ja kasvien elinolosuhteet huononevat.
  • Pohjasedimenttiin sitoutuneet ravintoaineet vapautuvat veteen. Lisääntyneet ravintomäärät edistävät kasviplanktonin ja tiettyjen levien kasvua, jolloin herkemmät lajit voivat syrjäytyä. Levien lisääntyminen huonontaa valoisuusolosuhteita ja hajotustoiminnan lisääntyessä voi pohjalla esiintyä hapenpuutetta.
  • Merenlahtien suun ja salmien ruoppaaminen sekä pohjakynnysten poistaminen lisäävät veden virtausta aikaisemmin suojaisilla alueilla. Vedenvirtauksen lisääntyminen voi alentaa veden lämpötilaa, lisätä suolapitoisuutta sekä kuljettaa mukanaan sedimenttiä ja ravintoaineita. Elinympäristön muutokset saattavat estää joidenkin kasvien ja kalanpoikasten selviytymisen alueella.
  • Pohjasedimentistä liukenevat saasteet voivat huonontaa vedenlaatua sekä kasveille, eläimille että ihmisille haitalliseksi.
  • Ruoppaustoimenpiteet ja ruoppausmassojen läjitys voivat aiheuttaa merkittäviä sosiaalisia seurauksia huonontamalla alueen esteettistä arvoa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia.
  • Ruoppauksella voi olla taloudellisia vaikutuksia, varsinkin kalastukselle kalakantojen pienentyessä.

Ruoppausmassojen läjitys

Ruoppausmassojen sijoituksella on keskeinen merkitys sille miten suurta haittaa ruoppaus aiheuttaa ympäristölle. Ruoppausmassat tulee sijoittaa kuivalle maalle ylimmän vedenkorkeuden yläpuolelle, jotta ne eivät pääse valumaan takaisin vesistöön. Omaa tonttiaan ei myöskään saa laajentaa sijoittamalla ruoppausmassoja strategisesti rannalle. Massat tulee siistiä ja maisemoida vuoden sisällä ruoppauksesta.

Ruoppausajankohta

Ruoppaukset tulisi suorittaa syksyllä tai talvella, koska silloin ne aiheuttavat vähiten haittaa. Keväällä ja kesällä tehdyillä ruoppaustoimenpiteillä on suuremmat haittavaikutukset vesiympäristölle sekä alueen virkistyskäytölle. Ruoppauksia tulisi myös välttää lintujen pesimisaikana ja kalojen kutemisaikana.

Ruoppaustoimenpiteiden aikatauluehdotus:

1. Loppukesästä jätetään ympäristöviranomaiselle ruoppaussuunnitelma sekä ruoppausilmoitus tai lupahakemus.

2. Lausunnon ehtii saada syksyllä.

3. Ruoppaus voidaan toteuttaa talven aikana.

 

Lisätietoja ruoppauksesta ympäristöhallinnon verkkosivuilla.