Jätevedet

Saaristomerta kuormittavat maalta vesistöjen kautta mereen kulkeutuvat liian suuret ravintoaineiden määrät. Kuormitus on peräisin monesta eri lähteestä, mutta puhdistamattomat jätevedet muodostavat merkittävän osan siitä. Paikallisilla toimilla on suuri merkitys oman rannan vedenlaatuun ja siten myös positiivinen vaikutus elämänlaatuun.

Käymälä- ja pesuvedet sisältävät suuria määriä typpeä ja fosforia, jotka lisäävät leväkukintoja ja aiheuttavat vesistöjen pohjien happikatoa. Talouksien puhdistamattomat jätevedet lisäävät myös terveysriskejä saastuttamalla pohjavettä ja talousvesikaivoja. Jätevesien asianmukainen käsittely on erityisen tärkeää rannikolla ja saaristossa asuville. Ratkaisujen tulee olla pysyviä ja kestäviä, sillä on halvempaa ja tehokkaampaa estää likaantuminen etukäteen, kuin joutua puhdistamaan jälkikäteen.
Jätevesi luokitellaan mustaksi vedeksi, jos se sisältää vesikäymälävedet sekä pesu- ja keittiövedet. Harmaaksi vedeksi luokitellaan pelkät pesu- ja keittiövedet. Sen jälkeen, kun jätevedet on puhdistettu puhdistuslaitoksessa tai vastaavassa laitoksessa jäljelle jää jätevesilietettä.

Ravintoaineiden kiertokulku

Ravintoaineet (fosfori, typpi, kalium) siirtyvät luonnosta ihmiseen syömämme ruoan kautta. Kun ravintoaineet palautetaan ihmisestä maaperään, ja sieltä uudestaan kasveihin, syntyy ravintoaineiden kiertokulku.

Yksi henkilö tuottaa keskimäärin 500 l virtsaa ja 50 l ulosteita vuodessa. Niiden sisältämät ravintoaineet riittäisivät 250 kg viljan lannoitukseen (Avlopp i kretslopp, Natur och miljö r.f.). Olisi sekä ekologisesti että taloudellisesti kannattavaa hyödyntää jätevesituotteet palauttamalla ravintoaineet takaisin niiden luonnolliseen kiertokulkuun. Virtsa ja jäteliete ovat arvokkaita raaka-aineita ja niiden hyötykäyttö tulisi ottaa huomioon silloin kun suunnitellaan jätevesien käsittelyä. Lietetä pystytään hyödyntämään lannoitteena kasveille joita ei käytetä ravinnoksi, kuten energiakasveille. Sitä voidaan myös käyttää suoraan energiana polttamalla tai mädättämällä. Jätevesien käsittelyn tehostamisen rinnalla tulisi myös pyrkiä vähentämään jäteveden syntyä.

Jätevesien käsittely

Talouksilla, jotka eivät ole liittyneet vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon ja joihin tulee painevesi, tulee olla toimiva jätevesien puhdistusjärjestelmä. Aluksi kannattaa selvittää haluaako kiinteistö hoitaa jäteveden käsittelyn itsenäisesti vai liittyä muiden talouksien kanssa jätevesiyhtymään. Jätevesiyhtymä (avoinyhtiö, osuuskunta, osakeyhtiö) voi rakennuttaa joko kyläpuhdistamon tai jätevesiverkoston joka liitetään kunnalliseen puhdistuslaitokseen. Yksityisille talouksille löytyy useita sopivia vaihtoehtoja, jos kiinteistön jätevedet halutaan puhdistaa itsenäisesti. Ympäristöhallinnon verkkosivuilta löytyy erinomainen opas niille, jotka ovat aikeissa laajentaa tai uudistaa olemassa olevan jätevesien käsittelyjärjestelmänsä tai ovat rakentamassa uutta järjestelmää (Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta).

Yhteisiä ratkaisuja jätevesille

On sekä taloudellisesti että ekologisesti kannattavampaa, että useamman kiinteistön jätevedet käsitellään yhdessä. Puhdistusprosessit ovat tehokkaampia ja niitä on helpompi valvoa kun jätevesimäärät ovat hiukan suurempia. Saadaksesi paremman käsityksen siitä minkälaisia yhteisiä ratkaisuja on olemassa voit tutustua ”Avlopp i kretslopp”-projektiin. Sen tavoitteena on tukea yhteisten talousvesi- ja jätevesijärjestelmien perustamista Turunmaan saaristoon. Jätevedet voidaan johtaa viemäriä pitkin kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle tai jos sinne on paljon matkaa, niin jätevedet voidaan käsitellä yhteisessä puhdistusjärjestelmässä, esim. maasuodattamossa tai pienpuhdistamossa. Skåldö ja Barösund (Materiaalia → Asiakirjat: Vesistöjen hoito) ovat esimerkkejä kahdesta hyvin eri kokoluokan vesiosuuskunnasta. Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisemassa käsikirjassa ”Vesiosuuskunnan ABC” ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen julkaisemassa Vesihuolto-osuuskunta ympäristöoppaassa on paljon arvokasta tietoa vesiosuuskuntien perustamisesta.

Hajajätevesiasetus ( 209/2011)

Haja-asutuksen talousvesien käsittelystä säädetään ympäristönsuojelulaissa. Asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määrittelee kuinka puhdasta jäteveden tulee olla ennen kuin se päästetään luontoon. Päästövaatimuksia käytetään apuna, kun valitaan sopivin menetelmä jätevesien käsittelylle eri tilanteissa. Kaikilla on velvollisuus järjestää oman kiinteistön jäteveten käsittely.

www.ymparisto.fi/hajajatevesi

www.vesiensuojelu.fi/jatevesi