Luonto

Saaristomeri on Suomen kansainvälisesti arvokkain alue mikäli mittarina käytetään uhanalaisten kasvien ja eläinten lukumäärää. Pienipiirteinen saaristo muodostuu 41 000 saaresta ja luodosta, jotka sisältävät suuren määrän erilaisia luontotyyppejä, ja vaikuttavat siihen että alueen geologia on erittäin mielenkiintoinen. Useimmat ulkosaariston luodot ovat puuttomia, mutta sisä- ja välisaariston saarilla on yhtenäistä metsää.

Biosfäärialueelle on tyypillistä pienten saarten ja luotojen muodostamat saariryhmät joita erottaa laajat selkävedet. Salpausselkä III kulkee alueen eteläosan läpi mikä ilmenee somerikkoisten ja hiekkaisten saarten esiintymänä. Muualla maaperä on enimmäkseen kalliota.

 

Kasvisto ja eläimistö

Kalat   Saaristomeren suolapitoisuus on ainoastaan 0,6 %. Verrattain harvat lajit ovat sopeutuneet elämään tällaisessa murtovesiympäristössa, mutta yksilöiden runsaus kertoo vilkkaasta elämästä merenpinnan alapuolella. Saaristomeren kalalajit edustavat sekä makean että suolaisen veden lajeja. Joillakin saarilla kasvillisuus on hyvin rehevä johtuen maaperän kalkkipitoisuudesta.

Kasvit  Tällaisilla alueilla kasvaa myös useita harvinaisia kasvilajeja (esim. seljakämmekkä, varsankello ja verikurjenpolvi). Alueen kasvillisuutta on kartoitettu ja tutkittu 1920-luvulta lähtien.

Linnut   Biosfäärialueen tyypillisiin lintulajeihin lukeutuu m.m. seuraavaat saaristolinnut: haahka, riskilä, ruokki, kalalokki, lapintiira, karikukko, meriharakka, kirjokerttu ja luotokirvinen. Merikotka on nykyisin alueen näkyvin petolintu. Lisäksi Saaristomeri on kansainvälisesti arvokas alue muuttolinnuille.

kotisivut7_luonto

Ruokki. Kuva: William Velmala

Nisäkkäät   Merinisäkkäistä harmaahylkeitä esiintyy muutama tuhat ja norppia vajaat 200.

Perinnemaisemat

Perinteiset elinkeinot, pienimuotoinen maanviljely ja kalastus, ovat vuosisatojen saatossa muovanneet saariston kulttuurimaisemaa. Ympärivuotinen asutus on kuitenkin vähentynyt voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana mikä on johtanut laiduntavien eläinten lukumäärän voimakkaaseen vähenemiseen. Tämä on johtanut siihen että useat entiset laidunsaaret ovat nykyisin kasvaneet umpeen.

Saaristomeren kansallispuisto tekee ponnistuksia säilyttääkseen ja kunnostakseen näitä biologisesti ja kulttuurisesti arvokkaita perinnemaisemia. Myös biosfäärialueella on viime vuosina ollut erilaisia projekteja jotka liittyvät perinnemaisemiin ja tavoitteena on ollut m.m. maisemanhoidon ja yrittäjyyden yhdistäminen.